Matkailijan Chile
Lonely Planet on valinnut Chilen vuoden 2018 parhaimmaksi matkailumaaksi. Luultavasti yksiä suurimpia syitä tälle on Chilen monipuolisuus. Chile on Andien, aavikon ja meren saartama pohjois-eteläsuunnassa 4 270 kilometriä pitkä maa. Näin ollen jo ilmasto on hyvin erilainen riippuen siitä, missä päin Chileä olet. Chile sijaitsee myös Tyynenmeren tulirenkaan päällä. josta johtuen maa on täynnä upeita lumihuippuisia tulivuoria ja kuumia lähteitä. Viisi kuukautta on loppuen lopuksi hyvin lyhyt aika nähdä kaikki se mitä Chile tarjoaa, varsinkin kun matkustelu ei ole täällä äly halpaakaan. Ajattelin kuitenkin kertoa hieman vinkkejäni niistä paikoista, joissa olen päässyt käymään, sillä mulla on mennyt vähän aikaa muutamien juttujen selvittämiseen, niin parempi jakaa se tieto mitä on kertynyt. ;)
Luonnon lisäksi Chilestä löytyy monia mielenkiintoisia ja kauniita kaupunkeja. Oma suosikkini on yllätys yllätys Santiago, sillä olen muodostanut pienen rakkaussuhteen tähän kaupunkiin. Santiago on ehkä sellainen kaupunki, että mitä enemmän täällä viettää aikaa sitä enemmän tämän kaupungin helmeys tulee esille. Santiago on kiireinen ja monista todellisuuksista muodostuva kaupunki, mutta toisaalta juuri se tekee tästä kaupungistä myös mielenkiintoisen. Omia suosikkipaikkojani Santiagossa ovat olleet ehdottomasti Barrio Italia Providenciassa, jossa erityisesti Avenida Italialla on ihan hirmuisesti ihania pikkukahviloita ja designliikkeitä. Toinen lempikatuni on Condel myös Barrio Italiassa. Barrio Italiasta löytyy myös muun muassa kokonaan vegaaninen ravintola Vegan Bunker, jotka tekevät ihan äly hyviä vegaanisia hamppareita. Toinen kiva paikka on Ruca -bar, josta saa tapaksia, ja jonka tunnelmallisella terassilla on ihana siemailla carmenerea Chilen kesäillassa. Toinen kiva alue on Lastarria, jonne on erityisesti kiva mennä illalla yksille. Alue on aika turistinen, mutta todella tunnelmallinen pienine ravintoloineen, kattoterasseineen ja katusoittajineen. Enemmän Chilefiilistä löytyy kauppahallista Vegasta, josta saa ihan älyttömän halvalla hedelmiä ja vihanneksia, sillä ruokakaupoissa hedelmät ja vihannekset maksavat saman verran kuin Suomessa. Kauppahallille pääsee hyppäämällä Cal y Canton metropysäkillä pois, mutta ensimmäisellä kerralla sinne on helpompi mennä jonkun kanssa, joka on jo käynyt vegalla (esim chileläisen kanssa) aikaisemmin, sillä siellä ei ehkä ole niin hyvä idea kävellä google maps tai kartta korkealla kädessä ja sukat syvällä sandaaleissa. Kauppahallin ylläkerrasta saa tyypillistä chileläistä ja perulaista ruokaa todella edulliseen hintaan, ja ruoka on todella maittavaa ja ehkä liiankin täyttävää. :D
Muita digaamiani ravintoloita ovat olleet muun muassa: La Diana, El Arbol (kasvissafkaa) , Quinoa (kasvissafkaa), Olan (hyvä perulainen providenciassa), La Candeleria, Cafe y Buffet Vitaly (sika hyvää ja halpaa vegelounasta)... Yksi ehdoton Santiago to do -juttu on myös vierailla ilmaisessa Museo de La Memoriassa, joka kertoo diktatuurista ja sotilasvallankaappauksesta. Museo on aika rankka, mutta todella informatiivinen ja diippi. Sen jälkeen kannattaakin napata kahvi mukaan ja mennä istuskelemaan kauniiseen Quinta Normal -puistoon ja sulattelemaan museon tietoja ja maan hurjaa historiaa, joka on vieläkin voimakkaasti läsnä chileläisten todellisuudessa.
Donan kera Lastarriassa
Santiagosta käsin on myös mahdollista tehdä päiväretkiä viinitiloille, pieniin kyliin tai vaeltamaan. Santiagosta käsin pääsee julkisilla kätevästi esim. Concha y Toron, Cousine Maculin ja Udurragan viinitiloille. Concha y Toro on ehdottomasti yksiä turistisimpia viinitiloja, sillä se on Chilen isoin viinintuottaja (Alkostakin taitaa löytyä jopa 28 erilaista pulloa Concha y Torolta), mutta mielestäni kierros oli hyvin järkätty ja paikka oli todella upea plus viinitilan ravintola oli todella hyvä. Cousine Macul on pienempi eikä niin turistinen. Paikka on kaunis ja kierros oli mielenkiintoinen. Viinimaistelussa keskityttiin tarkastelemaan enemmän viinin makua ja ominaisuuksia, kuin Concha y Torossa, mutta viininjuomisessa tuli hieman kiire. :D Anyway suosittelen molempia. Vaelluksesta kiinnostuneet voivat mennä Santiagosta käsin trekkaamaan Manquehue- kukkulalle, jonne pääsee kätevästi metrolla sekä esim. Aguas de Ramon -puistoon, jonne pääsee bussilla.
Jos on suuri viininystävä, kannattaa suunnata Colchaguan laaksoon Santa Cruziin, jonne matkaa noin kolme tuntia bussilla Santiagosta. Siellä käytiin vierailulla Viña Santa Cruzissa, jossa Dona oli harjoittelussa ja maisemat olivat ihan käsittämättömän upeat. Ei maailmassa ole paljon parempaa, kuin siemailla roseeta terassilla ystävien kera ja katsella auringossa kylpevää viinilaaksoa. Colchaguan laaksossa on paljon muitakin viinitiloja, ja monet Suomeenkin tuotavat chileviinit tulevat juuri Colchaguan laaksosta.
Dona ja Anna<3
Viña Santa Cruz
Yksi Chilen suosituimmista kaupunkikohteista taitaa olla omalaatuinen taitelijakaupunki Valparaiso, jossa rakas Pablo Nerudakin on luritellut monet oodinsa. Valparaison pääsee parissa tunnissa Santiagosta. Mua Valparaiso muistutti paljon Lissabonista sokkeloisine kapeine ja jyrkkine katuineen. Koko kaupunki on täynnä värikkäistä taloja ja grafiteja. Valparaisosta pääsee metrolla Viña del Mariin, joka on hieman modernimpi rantakaupunki. Viñassa on ihana ranta, jonne voi mennä matkimaan merileijonaa kuumina päivinä.
Viña del Marin ilta-aurinko
Valparaiso
Sitten siihen luontoon. Chilen kaksi ehkä turistivetoisinta paikkaa ovat Atacaman autiomaa sekä Torres del Painen kansallispuisto Chilen eteläkärjessä. Atacamaan en ikinä ehtinyt koulun ja rahanpuutteen vuoksi, sillä preferoin Etelä-Chileä. Täytyy siis palata joskus aavikkoseikkailulle uudestaan. Molempiin kohteisiin pääsee Santiagosta lentämällä kätevästi. Torres del Paineen pääsee lentämällä Punta Arenasiin, mutta liput sinne kannattaa ostaa hyvissä ajoin ennen sesonkia, sillä hinnat nousevat Chilen kesän lähetessä silmissä. Vietimme ensimmäisen yön Punta Arenasissa, josta käsin pääsee katsomaan pinguja jos ne kiinnostavat. Itselleni pingviinien näkeminen oli sellainen lapsuuden avara luonto haave, joten kärräsimme itsemme Austral Broom -yhtiön laivareissulla Isla Magdalenalle (hinta 50 000 pesoa), jolla asuu kymmeniä tuhansia patagonian pingviinipariskuntia. Saari oli upea, siellä ei ollut mitään muuta, kuin majakka, pieni merkattu polku, jolla piti pysyä sekä tuhansia pinguleita. Olin aivan lumoutunut patagonian pingviineistä. Pieni sisäinen lapsuudenhaaveni täyttyi ääriään myöten. Jossain vaiheessa saaren pingviinikannat vähenenivät kalastuksen takia, sillä pinguille ei jäänyt tarpeeksi ruokaa, mutta saaren alueen kalastuskiellon jälkeen pingviinipariskuntien määrä on lisääntynyt todella paljon. Vaikka tavallaan tuntuu älyttömältä kärrätä turisteja laivalla katselemaan pingviinejä, tavallaan aina toivon, että se saisi ihmiset ymmärtämään, miten haavoittuvaisia ja arvokkaita tälläiset saaret ovat.
Punta Arenasista jatkoimme bussilla Puerto Natalesiin, joka on Torres del Painen kansallispuiston lähin kaupunki. Puerto Natalesista pääsee myös julkisella bussilla Torres del Paineen, joka toimii loistavasti jos on menossa pidemmälle vaellukselle tai jäämässä yöksi Torres del Paineen. Jos kuitenkin mielii tekemään päivän vaelluksen, pitää ymmärtääkseni käppäillä nopeasti, että ehtii iltabussiin takasin. Tästä syystä otimme päivän trekkauksen yhdeltä matkanjärjestäjältä (40 000 pesoa). Vaelsimme kuuluisien tornien juurelle, ja olin aivan haltioissani kansallispuiston kauneudesta. Näimme laamaperheeseen kuuluvia Guanacoja sekä Gondorin liitelemässä taivaalla. Etelä-Chilen kärki on myös siitä mielenkiintoinen, että paikoin se muistuttaa osin Suomea; aurinko laski vasta kymmeneltä ja ilmasto on paljon viileämpi kuin muualla Chilessä. Puerto Natalesista on myös mahdollista vuokrata pyörät sekä löysimme sieltä jopa saunan pitkän vaelluspäivän jälkeiselle päivälle. Suosittelen käymään turistitoimistossa kysymässä neuvoja retkistä ja julkisista busseista, sillä matkanjärjestäjiä on kaupungin joka kulmassa, jotka väittävät että juuri heidän retkensä on hyvä, vaikka todellisuudessa reissujen väleillä on eroja. Myös jos mielii vaeltamaan moneksi päiväksi Torres del Paineen, telttapaikka tulee varata tosi ajoissa, sillä ne tulee varata ja maksaa etukäteen.
Torres del Painen kuuluisat "tornit"
Chilen itsenäisyyspäivän aikaan kävimme Puconissa ja Valdiviassa, joihin molempiin pääsee Santiagosta käsin yöbussilla. Chilessä yöbussimatkustaminen on niin yleistä, että monet bussiyhtiöt tarjoavat "semicama" penkkejä, jotka ovat mukavampia ja menevät alemmas kuin normipenkit, ja niissä nukkuu yllättävän hyvin. Pucon on pieni saksalaistyyppinen kylä upean Villarica -tulivuoren varjossa. Puconissa on paljon kivoja rafloja ja kahviloita, ja kaunis järvi. Puconista käsin pääsee huerquehue -puistoon, joka on upea paikka tehdä päivävaellus. Sinne pääsee kätevästi julkisella bussilla, joka lähtee kahdeksan maissa aamulla. Puconissa voi myös kokeilla koskenlaskua, sekä kiivetä tulivuorellekkin, mutta kyseiset reissut ovat todella kalliita, sillä lumihuippuinen tulivuori vaatii jo erikoisvarusteita.
Santiagon lähellä luontoelämyksiä tarjoaa Cajon del Maipo, jonne pääsee myös julkisella bussilla Mercedes-metropysäkiltä käsin. Cajon del Maipossa voi vaeltaa esim Baños Moralesissa, mutta sinne menee busseja vain kesäviikonloppuina. Toinen suosittu mesta Cajon del Maipossa on Embalse de Yeso; kristallin kirkas pato keskellä lumihuippuisia vuoria. Embalse de Yesoon ei käytännössä pääse kuin autolla tai järjestetyllä reissulla. Paikka oli upea, mutta viikonloppuisin hyvinä säinä se saattaa täyttyä reggeatonia popittavista ja grillailevista chileläisistä, joka vie hieman huomiota Andien rauhalta ja paikan kauneudelta. :D Vietimme Larin kanssa kolme yötä Cajon del Maipossa San Alfonson kylässä sijaitsevassa Cascada de los Animas -resortissa. Paikka oli ihan älyttömän upea; keskellä andien rauhaa kosken solistessa vieressä. Aamupalallakin sai ihailla upeita maisemia. Cascada de los Animasista käsin on muun muassa mahdollista tehdä trekkauksia, hevosvaelluksia sekä kokeilla koskenlaskua, mutta pelkästään järjestetysti, mikä on vähän lame. Kävimme kuitenkin tunnin hevosvaelluksella, ja kokemus oli unohtumaton. Oli ihan käsittämätöntä katsella andihevosen selästä sellaisia maisemia.
Embalse del yeso
Cascada de los animas
Cascada de los animasin ravintolan ihana terassi<3
Hyvä Pizzeria San Alfonsossa, Pizzeria y cerveceria Jauria
Chile on ehkä kaunein maa, missä olen ikinä käynyt. Paljon jäi vielä näkemättä, mutta en tule ikinä unohtamaan jylhiä Andeja ja kauniita viinilaaksoja<3 Tai varsinkaan pingviinejä!
Con Amor,
Julia
Kaupunkikohteet
Luonnon lisäksi Chilestä löytyy monia mielenkiintoisia ja kauniita kaupunkeja. Oma suosikkini on yllätys yllätys Santiago, sillä olen muodostanut pienen rakkaussuhteen tähän kaupunkiin. Santiago on ehkä sellainen kaupunki, että mitä enemmän täällä viettää aikaa sitä enemmän tämän kaupungin helmeys tulee esille. Santiago on kiireinen ja monista todellisuuksista muodostuva kaupunki, mutta toisaalta juuri se tekee tästä kaupungistä myös mielenkiintoisen. Omia suosikkipaikkojani Santiagossa ovat olleet ehdottomasti Barrio Italia Providenciassa, jossa erityisesti Avenida Italialla on ihan hirmuisesti ihania pikkukahviloita ja designliikkeitä. Toinen lempikatuni on Condel myös Barrio Italiassa. Barrio Italiasta löytyy myös muun muassa kokonaan vegaaninen ravintola Vegan Bunker, jotka tekevät ihan äly hyviä vegaanisia hamppareita. Toinen kiva paikka on Ruca -bar, josta saa tapaksia, ja jonka tunnelmallisella terassilla on ihana siemailla carmenerea Chilen kesäillassa. Toinen kiva alue on Lastarria, jonne on erityisesti kiva mennä illalla yksille. Alue on aika turistinen, mutta todella tunnelmallinen pienine ravintoloineen, kattoterasseineen ja katusoittajineen. Enemmän Chilefiilistä löytyy kauppahallista Vegasta, josta saa ihan älyttömän halvalla hedelmiä ja vihanneksia, sillä ruokakaupoissa hedelmät ja vihannekset maksavat saman verran kuin Suomessa. Kauppahallille pääsee hyppäämällä Cal y Canton metropysäkillä pois, mutta ensimmäisellä kerralla sinne on helpompi mennä jonkun kanssa, joka on jo käynyt vegalla (esim chileläisen kanssa) aikaisemmin, sillä siellä ei ehkä ole niin hyvä idea kävellä google maps tai kartta korkealla kädessä ja sukat syvällä sandaaleissa. Kauppahallin ylläkerrasta saa tyypillistä chileläistä ja perulaista ruokaa todella edulliseen hintaan, ja ruoka on todella maittavaa ja ehkä liiankin täyttävää. :D
Muita digaamiani ravintoloita ovat olleet muun muassa: La Diana, El Arbol (kasvissafkaa) , Quinoa (kasvissafkaa), Olan (hyvä perulainen providenciassa), La Candeleria, Cafe y Buffet Vitaly (sika hyvää ja halpaa vegelounasta)... Yksi ehdoton Santiago to do -juttu on myös vierailla ilmaisessa Museo de La Memoriassa, joka kertoo diktatuurista ja sotilasvallankaappauksesta. Museo on aika rankka, mutta todella informatiivinen ja diippi. Sen jälkeen kannattaakin napata kahvi mukaan ja mennä istuskelemaan kauniiseen Quinta Normal -puistoon ja sulattelemaan museon tietoja ja maan hurjaa historiaa, joka on vieläkin voimakkaasti läsnä chileläisten todellisuudessa.
 |
| Vegan Bunkkerissa 8) |
Santiagosta käsin on myös mahdollista tehdä päiväretkiä viinitiloille, pieniin kyliin tai vaeltamaan. Santiagosta käsin pääsee julkisilla kätevästi esim. Concha y Toron, Cousine Maculin ja Udurragan viinitiloille. Concha y Toro on ehdottomasti yksiä turistisimpia viinitiloja, sillä se on Chilen isoin viinintuottaja (Alkostakin taitaa löytyä jopa 28 erilaista pulloa Concha y Torolta), mutta mielestäni kierros oli hyvin järkätty ja paikka oli todella upea plus viinitilan ravintola oli todella hyvä. Cousine Macul on pienempi eikä niin turistinen. Paikka on kaunis ja kierros oli mielenkiintoinen. Viinimaistelussa keskityttiin tarkastelemaan enemmän viinin makua ja ominaisuuksia, kuin Concha y Torossa, mutta viininjuomisessa tuli hieman kiire. :D Anyway suosittelen molempia. Vaelluksesta kiinnostuneet voivat mennä Santiagosta käsin trekkaamaan Manquehue- kukkulalle, jonne pääsee kätevästi metrolla sekä esim. Aguas de Ramon -puistoon, jonne pääsee bussilla.
 |
| Concha y Toro |
 |
| Chileläinen tapaslajitelma |
Concha y Toro
Jos on suuri viininystävä, kannattaa suunnata Colchaguan laaksoon Santa Cruziin, jonne matkaa noin kolme tuntia bussilla Santiagosta. Siellä käytiin vierailulla Viña Santa Cruzissa, jossa Dona oli harjoittelussa ja maisemat olivat ihan käsittämättömän upeat. Ei maailmassa ole paljon parempaa, kuin siemailla roseeta terassilla ystävien kera ja katsella auringossa kylpevää viinilaaksoa. Colchaguan laaksossa on paljon muitakin viinitiloja, ja monet Suomeenkin tuotavat chileviinit tulevat juuri Colchaguan laaksosta.
Dona ja Anna<3
Viña Santa Cruz
Yksi Chilen suosituimmista kaupunkikohteista taitaa olla omalaatuinen taitelijakaupunki Valparaiso, jossa rakas Pablo Nerudakin on luritellut monet oodinsa. Valparaison pääsee parissa tunnissa Santiagosta. Mua Valparaiso muistutti paljon Lissabonista sokkeloisine kapeine ja jyrkkine katuineen. Koko kaupunki on täynnä värikkäistä taloja ja grafiteja. Valparaisosta pääsee metrolla Viña del Mariin, joka on hieman modernimpi rantakaupunki. Viñassa on ihana ranta, jonne voi mennä matkimaan merileijonaa kuumina päivinä.
Luonto
Sitten siihen luontoon. Chilen kaksi ehkä turistivetoisinta paikkaa ovat Atacaman autiomaa sekä Torres del Painen kansallispuisto Chilen eteläkärjessä. Atacamaan en ikinä ehtinyt koulun ja rahanpuutteen vuoksi, sillä preferoin Etelä-Chileä. Täytyy siis palata joskus aavikkoseikkailulle uudestaan. Molempiin kohteisiin pääsee Santiagosta lentämällä kätevästi. Torres del Paineen pääsee lentämällä Punta Arenasiin, mutta liput sinne kannattaa ostaa hyvissä ajoin ennen sesonkia, sillä hinnat nousevat Chilen kesän lähetessä silmissä. Vietimme ensimmäisen yön Punta Arenasissa, josta käsin pääsee katsomaan pinguja jos ne kiinnostavat. Itselleni pingviinien näkeminen oli sellainen lapsuuden avara luonto haave, joten kärräsimme itsemme Austral Broom -yhtiön laivareissulla Isla Magdalenalle (hinta 50 000 pesoa), jolla asuu kymmeniä tuhansia patagonian pingviinipariskuntia. Saari oli upea, siellä ei ollut mitään muuta, kuin majakka, pieni merkattu polku, jolla piti pysyä sekä tuhansia pinguleita. Olin aivan lumoutunut patagonian pingviineistä. Pieni sisäinen lapsuudenhaaveni täyttyi ääriään myöten. Jossain vaiheessa saaren pingviinikannat vähenenivät kalastuksen takia, sillä pinguille ei jäänyt tarpeeksi ruokaa, mutta saaren alueen kalastuskiellon jälkeen pingviinipariskuntien määrä on lisääntynyt todella paljon. Vaikka tavallaan tuntuu älyttömältä kärrätä turisteja laivalla katselemaan pingviinejä, tavallaan aina toivon, että se saisi ihmiset ymmärtämään, miten haavoittuvaisia ja arvokkaita tälläiset saaret ovat.
Chilen itsenäisyyspäivän aikaan kävimme Puconissa ja Valdiviassa, joihin molempiin pääsee Santiagosta käsin yöbussilla. Chilessä yöbussimatkustaminen on niin yleistä, että monet bussiyhtiöt tarjoavat "semicama" penkkejä, jotka ovat mukavampia ja menevät alemmas kuin normipenkit, ja niissä nukkuu yllättävän hyvin. Pucon on pieni saksalaistyyppinen kylä upean Villarica -tulivuoren varjossa. Puconissa on paljon kivoja rafloja ja kahviloita, ja kaunis järvi. Puconista käsin pääsee huerquehue -puistoon, joka on upea paikka tehdä päivävaellus. Sinne pääsee kätevästi julkisella bussilla, joka lähtee kahdeksan maissa aamulla. Puconissa voi myös kokeilla koskenlaskua, sekä kiivetä tulivuorellekkin, mutta kyseiset reissut ovat todella kalliita, sillä lumihuippuinen tulivuori vaatii jo erikoisvarusteita.
Santiagon lähellä luontoelämyksiä tarjoaa Cajon del Maipo, jonne pääsee myös julkisella bussilla Mercedes-metropysäkiltä käsin. Cajon del Maipossa voi vaeltaa esim Baños Moralesissa, mutta sinne menee busseja vain kesäviikonloppuina. Toinen suosittu mesta Cajon del Maipossa on Embalse de Yeso; kristallin kirkas pato keskellä lumihuippuisia vuoria. Embalse de Yesoon ei käytännössä pääse kuin autolla tai järjestetyllä reissulla. Paikka oli upea, mutta viikonloppuisin hyvinä säinä se saattaa täyttyä reggeatonia popittavista ja grillailevista chileläisistä, joka vie hieman huomiota Andien rauhalta ja paikan kauneudelta. :D Vietimme Larin kanssa kolme yötä Cajon del Maipossa San Alfonson kylässä sijaitsevassa Cascada de los Animas -resortissa. Paikka oli ihan älyttömän upea; keskellä andien rauhaa kosken solistessa vieressä. Aamupalallakin sai ihailla upeita maisemia. Cascada de los Animasista käsin on muun muassa mahdollista tehdä trekkauksia, hevosvaelluksia sekä kokeilla koskenlaskua, mutta pelkästään järjestetysti, mikä on vähän lame. Kävimme kuitenkin tunnin hevosvaelluksella, ja kokemus oli unohtumaton. Oli ihan käsittämätöntä katsella andihevosen selästä sellaisia maisemia.
Embalse del yeso
Cascada de los animas
Cascada de los animasin ravintolan ihana terassi<3
Hyvä Pizzeria San Alfonsossa, Pizzeria y cerveceria Jauria
Chile on ehkä kaunein maa, missä olen ikinä käynyt. Paljon jäi vielä näkemättä, mutta en tule ikinä unohtamaan jylhiä Andeja ja kauniita viinilaaksoja<3 Tai varsinkaan pingviinejä!
Con Amor,
Julia
Kommentit
Lähetä kommentti