Arkea Santiago de Chilessä; vyölaukkuja, hipsterikahviloita, luentoja ja avaimet ovessa.

Muutama sananen arjestani  ja turvallisuudesta Santiago de Chilessä.

Santiago de Chile on hyvin jakautunut suurkaupunki. Karkeasti jaoteltuna Santiagon itäpuolella asuu rikkaampaa väkeä, ja näin ollen myös itäpuoli on länsipuolta turvallisempi paikka asua. Tämä näkyy tietenkin myös vuokrissa. Länsipuoli puolestaan on köyhempää ja turvattomampaa aluetta (hyvin karkeasti jaoteltuna). Näistä eroista johtuen arki on hieman erilaisempaa riippuen siitä, missä päin Santiagoa asuu.

Itse asun Providenciassa, joka on rauhallista ja turvallista aluetta. Kampukseni sijaitsee San Joaquinissa, suoraan metropysäkin vieressä. Näin ollen en koe turvattomuuden tunnetta normi arjessani lähes tulkoon ollenkaan. Kuitenkin, heti kun Providenciasta lähtee kävelemään keskustaan päin, esimerkiksi hoitamaan asioita keskuskampukselle tai turistisimmille alueille, kaupunki muuttuu sotkuisemmaksi ja tekee mieli pitää laukusta vieläkin tiukemmin kiinni.

Providencian turvallisuuden tunteesta huolimatta Santiago de Chilen turvallisuustilanne vaikuttaa kuitenkin paljon normiarkeeni Helsinkiin verrattuna. Olin kuullut paljon etukäteen siitä, että täällä on paljon taskuvarkaita ja kännykkä voidaan napata kädestä kadulla. Näin ollen pidän aina mukanani vain pieniä määriä rahoja kerralla ja otan kortin mukaani vain silloin, kun olen menossa nostamaan rahaa. Minulla on myös kaiken varalta kaksi korttia, joista toinen on aina kotona. En myöskään pidä henkilöllisyyskorttiani täällä mukana, ellen tiedä olevani menossa jonnekin missä tarvitsee todistaa ikää tai henkilöllisyyttä. Aina kun menen nostamaan rahaa, pidän super ohutta paidan alle laitettavaa vyölaukkua mukana, jonne laitan heti nostamani rahat. Nostaessa rahaa tulee myös suojata tunnusluku, sillä moniin automaatteihin asetetaan kameroita.

Santiagossa ei myöskään suositella vaihtareita liikkumaan yksin öisin. Näin ollen bileistä ja kavereilta tultaessa käytetään aina uberia, joka onkin onneksi todella halpa Suomeen verrattuna. Tämä vaikuttaa iltamenemisiini niin, että kynnys lähteä extempore jonnekin on korkeampi kuin Suomessa. Vaikkakin uber onkin tosi luotettava, ja esimerkiksi Providenciassa kotini lähellä ei olisi myöskään mikään maailmanloppu kävellä lyhyttä matkaa kotiin. Täällä myös helpottaa muistaa että Helsinki on lähtökohtaisesti hyvin turvallinen kaupunki verrattuna melkein mihin vain pääkaupunkiin. Tämän ymmärtääkin täällä hyvin, kun esimerkiksi monille muille eteläamerikkalaisille vaihtareille kuten brasilialaisille Santiago on puolestaan todella turvallinen kaupunki heidän omiin kotikaupunkeihinsa verrattuna. Myöskin chileläiset pitävät normaalina sitä, että suurkaupungissa ei joillain aluiella ole turvallista liikkua yksin ja että laukkua ei voi jättää ravintolassa tai kirjastossa valvomatta.

Käydessämme yksi päivä kirpputorille näin erään pojan myyvän käytettyjä kännyköitä. Ei hän miltään hirveältä roistolta näyttänyt, vaikkakin varmastikin kännykät olivat varastettuja. Santiagossa on niin köyhiä ihmisiä, että varastetuille kännyköille on olemassa omat markkinansa. Minimipalkka onkin 100 000 pesoa, joka tarkoitttaa noin 140 euroa. Kuitenkin Santiagossa ruoka maksaa lähes yhtä paljon kuin Suomessa. Ihmiset yrittävät siis selviytyä. Kuulemma ryöstöt lisääntyvätkin joulun lähentyessä, sillä ihmiset tarvitsevat rahaa ostaakseen joululahjoja perheilleen. Täällä ymmärtää sen, että vaikka Suomessakin on sosiaalisia ongelmia, niin miten paljon suojelemisen arvoisia asioita meillä on.

Toinen pieni arkeen vaikuttava yksityiskohta ovat maanjäristykset. Chile on yksiä maailman parhaimpia maita rakentamaan maanjäristyksiä kestäviä taloja. Rakennusmääräysten mukaan rakennattavien talojen tulee kestää jopa 9 magnitudin järistyksiä. Näin ollen vaikka Chile on yksiä maanjäristysaltteimpia maita, monet muissa maissa mahdollisesti vaarallisemmat järistykset ovat täällä luonnollinen osa elämää. Yksi yö heräsin siihen, että sänkyni tärisi. Järistys oli 5,4 magnitudin vahvuinen, joka tarkottaa jo aikamoista tärinää. Chileläiset eivät kuitenkaan pidä alle 6 magnitudin järistyksiä edes maanjäristyksinä ja kissatkin vain nukkuivat huoletta talon täristessä. :D Joka tapauksessa chileläisillä on tapana jättää avaimet aina sisäoven avainreikään roikkumaaan siltä varalta, jos olisi niin paha järistys, että pitäisi mennä rappukäytävään, sillä se on kuulemma talojen lujin ja vahvin kohta. Täällä kun oven saa sisäpuoleltakin auki vain avaimella ja avaimia on vaikea laittaa oveen talon täristessä.

Vaikka minua jännitti ennen Chileen tuloa Santiagon taskuvarkaat ja maanjäristykset, nyt täällä ollessa niiden vaikutus arkeeni tuntuu niin luonnolliselta, ettei sitä enää kauheammin ajattele tai pohdiskele. Jos täällä miettisi liikaa, sitä miten turvaisa Helsinki on Santiagoon verrattuna, saattaisi jäädä huomaamatta tämän kaupungin ihanat puolet. Helsinki on koti, mutta on rikkaus saada asua muutama kuukausi toisella puolella maailmaa. Santiagossa on hirveästi erilaisia kivoja alueita ihanine ravintoloineen ja kahviloineen, joissa on tunnelmallista vietää iltaa tai iltapäivää. Täällä on paljon mageita tapahtumia ja ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat aina kysyttäessä. Arkeni koostuukin täällä enemmänkin yliopiston luennoilla ja kahviloissa notkumisesta sekä viikonloppuisin kivoissa rafloissa syömisestä sekä salilla käymisestä. Aika samanlaista mitä Suomessakin. Minulla on täällä myös niin hyviä suomalaisia ystäviä, että välillä voisi hetken kuvitella viettävänsä iltaa Helsingissä. Suomalaiset ystävät ovatkin olleet minulle iso tuki ja turva. On ollut ihana jakaa kulttuurikokemuksia suomeksi ja tuntea olevansa täysin oma itsensä puhuessaan omaa ihanaa kieltämme.

                                     Chevicheä perulaisessa ravintolassa Providenciassa
                                          Vegaanimessut
                                          Illallinen suomalaisvaihtareiden kesken<3
Hieman haasteita espanjankielistä tieteellistä tekstiä lukiessa
 Aaah Andeilla laskettelemassa

Tervetulijaisbileet keskuskampuksen pihalla. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä on yllättänyt vaihdossa?

Mitä Chile jätti minuun? Eli paluu Suomeen

Koulu loppui - enää pari viikkoa Chilessä?