Tuulahduksia Chilen yliopistomaailmasta

Tällä viikolla pyörähti yliopistokin käyntiin. Opiskelen täällä Pontificia universidad catolica de Chilessä. Yliopistolla on neljä kampusta. Kolme kampusta sijaitsevat suhteellisen lähellä keskustaa ja yksi kampus (eli oma kampukseni) puolestaan vastaa sijainniltaan Helsingin Yliopiston Viikin kampusta.

Vaihto-oppilaat toivotettiin tervetulleeksi keskuskampuksella. Orientaatio sisälsi oivan annoksen informaatiota sekä kahvia ja erilaisia chileläisiä herkkuja. Yliopistoni keskuskampus muistuttaa kovasti Tylypahkaa tai mielikuvaani vanhoista huippuyliopistoista korkeine ja koristeellisine luentosaleineen ja sisäpuutarhoineen. San Joaquinin kampus taas, jossa itse opiskelen, on hyvin moderni ja uusi. San Joaquinin kampus levittyy todella isolle alueelle lukuisine tiedekuntineen, puistoalueineen ja kahviloine ja ravintoloineen. Kampukselta löytyy jopa Starbucks ja kolme pankkia sekä erilaisia kauppoja. Koko komeuden viimeistelee Andien vuoririvistö, jota voi ihastella kampukselta käsin selkeinä vähäsaasteisina päivinä. San Joaquinilla panin myös merkille, että joidenkin luentosalien yläpuolella saattoi olla jonkun yrityksen logo kuten Unileverin. Catolica ei ole siis yliopistona mistään köyhimmästä päästä ja siitä kertovatkin sen kalliit lukukausimaksut. Olen siis astunut maailmaan, joka on minulle aivan uusi, Suomessa kun yksityisiä yliopistoja ei hirveämmin ole. 

Orientaatio keskuskampuksella

Keskuskampuksen sisäpiha

                                         Näkymiä San Joaquinin kampukselta

                                          San Joaquinin kampuksen kappeli

Orientaatiosta huolimatta olin ensimmäisenä päivänä aika pihalla. Catolicassa, niin kuin useimmissa yliopistoissa täällä, vaihtareilla on ensimmäisen kahden viikon aikana mahdollisuus kokeilla eri kursseja ja vasta sitten valita, mitkä kurssit haluaa ottaa. Olin kuitenkin kuullut, että kurssit voivat silti täyttyä jos niille ei ilmottaudu ajoissa, sillä vaihtareille on varattu vain muutamia paikkoja kursseilta. Kursseille täytyy mennä ilmottautumaan kyseisestä kurssista vastaavaan tiedekuntaan. Niinpä lampsin heti ensimmäisenä päivänä psykologian tiedekuntaan ilmottautumaan muutamalle kurssille. Ja hyvä että menin, sillä seuraavana päivänä ilmottautumalleni kurssille oli enää yksi paikka vapaana. 

Valitsisin luovuuden psykologian ja psykologian historian psykologian tiedekunnasta, ja lapsen kehitys ja oppiminen -kurssin kasvatustieteen tiedekunnasta sekä huomenna menen ilmottautumaan Chilen kulttuuri -kurssille, joka on suunniteltu nimenomaan vaihtareita varten. 

Catolica on joidenkin rankingejen mukaan Etelä-Amerikan kolmanneksi paras yliopisto. Psykologian historia kurssin ensimmäisen luennon jälkeen en ollut siitä enää niin yllättynyt. Täällä tunnutaan vaativan opiskelijoilta todella paljon. Kyseisellä kurssilla on kaksi koetta, yksi essee ja esitelmä, sekä joka viikko tulee lukea vähintään kolme tieteellistä artikkelia, joista keskustellaan pakollisissa "Ayudantia" -tapaamisissa. Kauhukseni sekä toisaalta espanjan kielen taitoni hyväksi kaikki nämä tieteelliset artikkelit ovat espanjaksi. Tiedän jo nyt, että alku tulee olemaan hieman haasteellinen, varsinkin kun minulla on luennoillakin välillä vaikeuksia pysyä perässä mistä paksulla Chilen murteella puhuvat luennoitsijat kertovat. Onneksi uskon opettajien kuitenkin olevan minulle armollisia, sillä he ymmärtävät espanjan tuottavan hieman haasteita vaihtareille. Olen myös kysynyt käytännön asioista paljon neuvoja muilta chileläisiltä opiskelijoilta, jotka ovatkin olleet korvaamaton apu. 

Olen kuitenkin tällä hetkellä todella tyytyväinen vaihtoyliopistooni. Catolicassa on todella aktiivinen vaihtarijärjestö, joka järjestää paljon bileitä, reissuja ja kulttuurikierroksia. Perjantaina meillä olikin "Choripanada" keskustakampuksen pihalla. Pihalla grillattiin ja musiikki ja valot loivat tunnelmaa. Catolica on myös espanjan kielen parantamisen kannalta todella hyvä yliopisto, sillä orientaatio ja kaikki tapahtumat ovat vain espanjan kielellä, eikä Catolicassa ole tarjolla yhtäkään englanninkielistä kurssia. Myös kaikki muut tapaamani eurooppalaiset vaihtarit haluavat puhua espanjaa, vaikka arvatenkin englannilla pääsisi helpommalla.  Ilman riitttävää espanjan kielen tasoa Catolicassa opiskelu olisikin todella vaikeaa. 

San Joaquinissa on todella paljon erilaisia ravintoloita ja kahviloita. Kampukselta löytyy myös paljon mikroja, joissa voi lämmittää omat eväänsä. Heti kampuksen ulkopuolella on kuitenkin pieni "tori" täynnä hampurilaisten ja fajitaksien myyjiä, joista moni paikallinen opiskelija käy hakemassa lounaansa. Iso syy tähän on hinta. Torilta saa fajitaksen 1000 peson hintaan eli noin 1,50 euron hintaan. Monet opiskelijat syövät myös paljon uppopaistettuja "sopaipillas" kurpitsalettusia ketsupin ja majoneesin kera. Ne maksavat korkeimmillaan 150 pesoa eli 20 senttiä. Itse ehkä aion jatkossa viedä omia eväitä kampuksella, että saisi säästettyä mahdollisimman paljon rahaa matkusteluun. Mainitsemani kampuksen halvimmat ruuatkin kun ovat pikällä tähtäimellä aika epäterveellisiä. 

 Choripanada keskustakampuksella

                                                          Sopaipillas - tavanomainen yliopistovälipala

Näkemisiin ja ihanaa viikkoa itse kullekkin täältä kaukaa<3