Mitä Chile jätti minuun? Eli paluu Suomeen

Hola,



Paluustani Suomeen on nyt kulunut vähän yli kuukausi. Tässä viimeisessä postauksessa kirjoitan paluuseen liittyvistä käytännön asioista eli opintojen hyväksiluvusta sekä siitä, mitä opin Chilessä.



Isoin käytännön asia on tietenkin vaihdosta saatavien opintojen hyväksilukeminen. Hyvissä ajoin ennen vaihdon loppua kannattaa ottaa selville, mitä tiedekuntasi vaatii hyväksilukemiseen sekä mikä on vaihtoyliopistosi käytäntö opintosuoritusotteen suhteen. Catolicassa on se helppoa, että opintosuoritusote lähetetään automaattisesti suoraan Helsingin yliopiston liikkuvuuspalveluille. Catolicassa myös muistutettiin ennen vaihdon loppumista ottamaan selvää, jos tarvitsee erillisen todistuksen vaihdossaolemisesta.


Itse käytin vaihdossa ehkä liian vähän aikaa hyväksiluvun pohtimiseen...Opintosuoritusotteeni saavuttua rupesin etsimään kurssikuvauksia Catolican nettiportaalista, mutta kursithan olivatkin jo kadonneet portaalistani. Onneksi löysin kuitenkin lopulta kurssikuvaukset parin mutkan kautta. Neuvoisinkin tallentamaan kurssikuvaukset ja aikataulut valmiiksi jo ennen vaihdon loppua esimerkiksi driveen, niin säästyy turhalta säädöltä.



Hyväksilukemista varten tarvitsee kurssikuvaukset sekä kuvaukset opintopisteiden ja arvosanojen vastaavuudesta. Lisäksi ymmärtääkseni muiden kielien kuin englannin ja ruotsin kohdalla tarvitsee virallisen käännöksen opintosuoritusotteesta. Riippuen tiedekunnasta ohjeet voivat kuitenkin vaihdella. Oman tiedekuntani kasvatustieteellisen kohdalla hyväksilukuohjeet olivat sen verran epäselvät, että kävin vielä opintoneuvonnassa kysymässä selkeämpiä neuvoja. Siellä minulle näytettiin mistä löytyy oikea lomake (Student-guide), ja miten lomake tulee täyttää. Hyväksilukuprosessini on kuitenkin vielä kesken.



Mitä Chile sitten jätti minuun weboodiin rekisteröitävien kurssien lisäksi?
Ulkomaille yksin lähteminen tarjoaa äärimmäisen hyvän mahdollisuuden itsensä tarkasteluun. Vaihto olikin ikään kuin pieni laboratoriokoe omaan elämääni. Pääsin tarkastelemaan omia reaktioitani ja kykyäni sopeutua uuteen ympäristöön ilman turvaverkkoa ja tuttuja ihmisiä. Opin paljon omista haasteistani sekä hyväksymään itseni ja omat rajani paremmin.


Myös se vahvistui, että Suomi on ehdottomasti mun maa ja Helsinki mun kaupunki. Se ei sinänsä ollut mikään uusi ajatus, sillä ymmärsin sen voimakkaasti jo asuessani Espanjassa lukion jälkeen. Chilessä tuo tunne sai ehkä vain syvyyttä, sillä rakastin paljon Santiagoa ja Chileä, sekä elämäni oli Santiagossa paljon aktiivisempaa kuin Espanjassa. Santiagossa ei siis ollut mitään luotaantyöntävää, vaan Helsinki ja Suomi ja ihmiset täällä itsessään veti mua puoleensa.


Olen ihan äärimmäisen kiitollinen itselleni siitä, että uskalsin lähteä Chileen. Tunsin Chilessä asuessani tosi konkreettisesti yhden unelmani täyttyvän. Heti ensimmäisellä viikolla ymmärsin, että lattareissa asuminen oli jotain sellaista, mitä olin aina halunnut kokea. Ilman Chileä multa olisi jäänyt monta hyvää keskustelua ja kohtaamista kokematta.


Vaihdossa ymmärsin myös sen, että en jaksa pelätä elämistä. Chilessä ihmiset ovat koko ajan luonnonolojen armoilla, sillä ihan milloin vain voisi iskeä paha maanjäristys ja sen seurauksena tsunami. (ei hätää, pahat järistykset ovat tosi harvinaisia, plus Chile on yksiä maailman huippumaita maanjäristysrakentamisessa) Silti ihmiset elävät miettimättä niitä sen enempää. En halua pelätä etukäteen sitä mitä voisi tapahtua. Haluan uskaltaa haastaa itseäni ja mennä kohti tavoitteita, joiden saavuttaminen voi olla vaikeaa ja raskastakin välillä. Ymmärsin tuon kaiken todella konkreettisesti vieraillessamme Isla Magdanelalla, joka on ihan Etelä-Amerikan kärjessä sijaitseva pingviinisaari. Olin nähnyt aikaisemmin pinguja vain Avarassa luonnossa. Saarella ollessani tunsin syvää täyttymyksen tunnetta siitä, että olin uskaltanut lähteä niin kauas kotoa ja saanut mahdollisuuden vierailla pingviinien valloittamalla saarella.


Kaiken kaikkiaan selkein tunne vaihdossa oli kiitollisuus siitä, miten paljon elämä antaa kun osaa nähdä sen tarjoamat haasteet oppimismahdollisuuksina. Olen myös äärimmäisen kiitollinen Helsingin Yliopistolle sekä valtiolle siitä, että sain mahdollisuuden lähteä syksyksi Chileen. Moni muu vaihto-opiskelija joutui pulittamaan vaihtoaikansa omasta taskusta.


Kiitos Chile. Kiitos elämä.
Que tengais una linda primavera<3
    Levillä Suomifiilistelyä<3

                                     Chilekisu vaihtui Suomikisuun<3
                                


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä on yllättänyt vaihdossa?

Koulu loppui - enää pari viikkoa Chilessä?